Halloween ja kakkamarkkinat: Viikonloppu

 

Nyt tulee muutama leffa mitä suosittelen vain halloweeniksi tai jos haluat että näet painajaisia elokuvista jossa on huono "productionvalue". 

Dagon (2001)

Elokuvan perustarinan on kirjoittanut H.P. Lovecraft joka on kirjoittanut todella paljon weird shittiä joka on pelottanut miljoonia ihmisiä tekstin muodossa. Elokuva muodossa nämä nämä tekstit eivät ole ikinä toimineet koska tämä kauhu on konseptuaalista. Möröt ja muut avaruusapinat ovat kirjoissa niin kauhean näköisiä että jo pelkkä silmäys monsun suuntaan heittää black horset täyteen takasavea ja silmät vuotaa päästä. Tämän jälkeen uhri yleensä viedään hoitolaan jossa hän etsii muinaisia tekstejä homeisista kirjoista samalla napostellen rottien papanoita ja kiroten oudolla kielellä joka muistuttaa saamea. 

Dagon kuuluu kulttielokuvan sarjaan kuin Tony Halme eduskuntaan, syytä tähän en tiedä mutta kuulosti päästä hyvältä vitsiltä. Elokuva jos tätä harrastelija teatterin rainaa voi siksi sanoa alkaa kun laiva vetää Titanicit, koska mystiset voimat sanoo niin ja muutama hemuli pääsee rantsuun. Ranta on kuin Reposaasi, kaikki näyttää ihan vitun vanhalta ja ihan hienolta mutta jotain outoa on kyllä rantakatua tallaavissa kalastajissa. Onko geenipooli liian ahdas että serkut ovat jo loppuneet ja vaihdettu sisariin kuin egyptiläiset muinoin vai piileekö ei niin idyllisen ulkokuoren alla jotain hirmuista.

Suosittelen lämpimästi elokuvaa kaikille leikki-ikäisille jotka tykkäävät Chtulhu kirjoista ja tarinoista. Myös näköhäiriöisille suositus tulee.

6/10 -Jyrpä

Necronomicon: The Book of the Dead (1993)

Necrocomicon ei ole nörttien kokous jenkkien maalla vaikka siltä kuulostaa. Se on täyshullun arabin kirjoittama kirja kaikesta pahasta ja miten paha saadaan tuotua tuonpuoleisesta takaisin. Siitä voi katsoa paljon tarinoita wikipediasta, huiskan jännää settii.

Necrocomicon on episodaali elokuva jossa on H.P. Lovecraftin muutama oikein fucked up kertomus kuvattu aina niin ihanaan ysäri malliin. Tarinat ovat aika päästä päähän ja niitä yhdistää yksi päätarina joka kertoo Necronomiconia lukevasta miehestä. Painostavaa tavaraa ja vielä painostavampaa näyttelysuoritusta. Los Angelesin työväen teatterin tähdittämä elokuva on suorastaan mainio esimerkki tuleville sukupolville miten aloitetaan keskinkertainen statisti ammatti.

Suositellaan kenellekkään siksi laitoin koko leffan alle. Katso tai älä katso. Nyt on halloween ja aika nauttia huonoista elokuvista ja hyvästä seurasta. Minä alan nyt meikkaamaan itseäni ja laittamaan sukkahousuja jalkaan.

5/10 -Jyrpä