torstai 30. lokakuuta 2014

Halloween ja kakkamarkkinat: Keskiviikko


Jacob's Ladder 1990


Vietnamin veteraani Jacob jakaa postia kuin normaali Kusti mutta pää alkaa mennä muusiksi sisältäpäin. Vietnamin sota oli vähän sellainen kun siellä käytettin sitä itse perkelettä eli viinaa ja toista beelzebubia eli kaikkea millä naama saatiin siihen kuntoon että m16 pysyi hanskassa. Jacob ja muut miehet 60 luvulta eivät selvinneet kunnolla Hanoi Rocks takahuone meiningistä vaan alkavat trippailla kuin Paavo Pesusieni. Siitä alkaa editoijan painajainen eikä katsojalla ole mitään hajua kuin haju joka kantautuu ruudun ja selkänojan välistä.

Jacob's Ladder tekee olon todella ankeaksi ja tuskaiseksi kuin yliannostus jalopenoja lauantai krapulassa. Kun takaluukku ollaan saatu puhdistettua ja elokuvasta on aikaa, voi alkaa miettiä sen koukeroita ja eskapistisia friikkailja.

Sopiutuu erittäin huonosti jokaiseen olotilaan, suosittelen hankkimaan elokuvan ja aina kun miettii että mitä katsoisi niin skippaa tämän elokuvan jossei seuraavana päivänä ole pesutupa varattuna. Katso tyttöystävän kanssa ja sano tervemenoa erotiikalle suhteessa kun pudistatte mummiksia vessan kylpyammeessa.


    

7/10 

-Jyrpä 

 

                                        28 Viikkoa Myöhemmin (2007)



Jatkoa vuonna 2002 ilmestyneelle 28 Päivää Myöhemmin -zombielokuvalle, joka loistava leffa tuokin. Tässä jatko-osassa on eri työryhmä kuin ensimmäisessä osassa, vaikka ensimmäisen osan työryhmällä oli tarkoitus jatkaa samalla porukalla elokuvaan 29 Päivää Myöhemmin. Kolmannesta jatko-osasta taas ei olla esitetty sen enempää lupauksia, ja sehän harmittaa. Kuitenkin on mahdollista, että ensimmäisen osan ohjaaja Danny Boyle ja kumppanit tekevät kolmannen osan. Tämä on kuitenkin meidän sohvatoiveita. 

28 viikkoa myöhemmin tartunnasta ja Lontooseen uskaltaudutaan asuttaa taas ihmisä. Se oli tietysti virhe. Elokuvassa seurataan Lontooseen palaavaa perhettä, jonka isänä toimii Robert Carlyle. Heidän jälleen palaaminen oli tunteikkaan toiveikasta, kunnes alkaa helvetinmoinen paniikki. 

Elokuvan soundtrackista vastaa John Murphy ja elokuvassa esiintyvä In the House, In a Heartbeat on yksi parhaiten kohtauksessaan toimiva ääniraita. Mikäs sen mahtavampi paniikki kuin raivoisat, nopeat ja hengästymättömät pilaantuneet jahtaavat aavalla pellolla kun taustalla voimistuu itseensä kumuloituva edellä mainittu kappale.Yksinkertaisesti hyvä zombileffa!     

Elokuva kuuluu katsoa, ja tunnelman pitää olla häiriötön.


9/10

-Ipe

Day of the Dead 1985


Vuonna 1985 näki päivän valon George A. Romeron ohjaama jatko-osa mestariteokselle Dawn of the Deadille, joka samalla oli kolmas ja päättävä osa hänen living dead trilogiaansa. Nykyään trilogia on saanut jatkoa muutaman elokuvan verran vaihtelevalla menestyksellä.

Ihmiskunnan kuolon kouristuksia odottava maapallo on jo hyvää vauhtia täyttynyt lihaa syövistä zombeista ja missään ei ihmiset ole enää turvassa. Pieni selviytyjien joukko kuitenkin pitää majaa maan-alaisessa bunkkerissa. Ryhmässä on niin siviilejä, sotilaita kuten myös pieni tiedemies ryhmä, jonka tehtävä on muuttaa zombit ajatteleviksi olennoiksi. 

Elokuva on kuin nykypäivän big brother, jossa selviytyjät ovat jo melkein kaikki flipanneet tai muuten vain omien etujen puolestaja puhujia sullottuna tässä tapauksessa bunkkeriin, eikä ko. big brother taloon. Hyvät näyttelijät pitävät monet hahmoista kiinnostavina aina elokuvan loppuun saakka ja jos elokuva historian empaattisimman zombien palkinto pitäisi jakaa niin voittaja olisi ehdottomasta walkmaneja kuunteleva Zombi Bud, joka on omasta mielestäni jopa elokuvan sankari.

Tom Savinin tehosteet ovat jälleen mahtavan näköisiä, joita vielä nykypäivän kauhuelokuvissa haluisin nähdä enemmän kuin cgi roskaa. Romero on myös onnistunut niin käsikirjoituksen kuin ohjauksenkin osalta loistavasti.

Elokuva ei niinkään ole puhdas kauhuelokuva vaikka menoa, mättöä ja zombeja elokuvassa onkin. Pientä komediaakin on elokuvaan saatu, joka tietysti on mustan puhuvaa eli naamat näkkärillä ei tarvitse koko elokuvan ajan olla. Elokuva soljuu hienosti tasaisella tempolla alusta lopputeksteihin saakka vaikka muutama kohtaus voi välissä tuntua pitkästyttävältä paskan jauhannalta, silti sillekkin on elokuvassa tilaa ja täydentää jotenkin jo vääristyneitä ja ääripäihin vedettyjen hahmojen tarkoitusperiä.

Mestariteos jos mikä. Sopii hyvin halloween viikon keskiviikko illalla katsottavaksi, keskiviikkohan on vähän kuin pikku lauantai, eli laatu ei tässä tapauksessa petä.

Day of the Deadista on myös julkaistu ns. "uusintaversio" vuonna 2008, joka on niin huono elokuva, jopa b-luokan elokuvaksi, että oikee pistää vihaksi, että Day of the Dead nimi on tahrattu näin julmasti. Jos kuitenkin päädyt katsomaan 2008 version niin toivon syvästi, että mörökölli sinut halloweeninä vieköön.



10/10 -Tero

 









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti