DC Comics on kieltämättä kiitettävästi pitänyt Batmanin tarinaa esillä live action -leffojen lisäksi myös animaatoiden puolella. Suurin osa niistä on oman näkemykseni mukaan pyritty tekemään perheen varhaisteinejä ajatellen. Batman: Assault on Arkham tekee ihanan raikkaan poikkeuksen.
Vaikka kyseessä onkin Batman-animaatio, on supersankari itse jokseenkin sivuosassa. Suurin huomio kiinnitetään USAn valtion salaiseen itsemurharyhmään, joka lähetetään metsästämään Arvuuttajan varastamia salaisia tietoja ryhmän jäsenistä. Jäsenet ovat paatuneita, ja tietysti osittain mielenvikaisia, rikollisia, joilla on onnistuneesta tehtävän suorittamisesta mahdollisuus saada lyhennys linnakakkuun. Muita vaihtoehtoja ei sitten pahemmin annetakaan. Tee työsi tai kuole -periaate on yksiselitteinen...jopa hullulle. Jatkuvien selkäänpuukotusten jälkeen konnajoukon ja Batmanin tiet kohtaavat Arkhamin käytävillä.
Jonkin verran Batman-piirrossarjaa seuranneena olin helpottunut siitä, että animaation yksityiskohtien tasoon oli panostettu kirveelläveistettyä tyyliä enemmän. Liikkeet ja taistelukohtaukset hellivät silmää kuin kasmirhuivi kaulaa kolealla säällä. Ehkä kuitenkin se idea, että animaatio on haluttu suunnata aikuisille, on parasta. Väkivaltaa ei ole tarvinnut liikaa sensuroida, vaan veri lentää kivasti ja bodycount-mittari naksuttaa tarpeeksi kovaa vauhtia. Leffa olisi voinut kuitenkin olla ehkä hieman synkempi, sillä sitä Batman hahmona minusta on parhaimmillaan.
Animaatio rullaa siis hyvin, mutta ääninäyttelijöissäkin on hyvää särmää. Kevin Conroy on selkeästi ottanut animaatiopuolella Batmanin omakseen ja ääni onkin tummanpuhuvan matala ilman turhanpäiväistä karjumista. Neal McDonough tekee mukavan leppoisan työn Deadshottina, jolla on tarinassa laaja rooli.
Mikäli Nolanin Batman-trilogian jälkeen jäi vielä nälkä hahmon seikkailujen seuraamiseen, suosittelen tätä pätkää lämpimästi.
8/10
- Kuju
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti